Koposten sukuseuran vaakuna

Vaakunaselitys

Kilpi on musta. Sen keskellä on alvejuuren (polysticuhum) kultainen juurakko, sydämen muotoinen, kuten sisustakin, jonka mustassa kehässä on kultainen latinalainen risti.

Juurakosta kasvaa viisikultaista lehteä ja kultaisia imujuuria. Tunnuskuvien saatteena on kaksi kultaista kreikkalaista ristiä.

Kypärä on suljettu. Kypäräpeite on päältä musta, vuori kultaa. Kypäräkoristeena on kaksi kultaista kotkansiipeä.

Vertauskuvien selitys

Kypäräkoriste, kotkansiivet, sympolisoivat vapautta, henkevyyttä, ylös- ja eteenpäin
pyrkimystä. Suljettu kypärä kertoo, että Koposet eivät ole aatelissukua. Kreikkalaiset
tasasakaraiset ristit vaakunakilvessä viittaavat Koposten nimen kreikkalaiseen alku
perään. Prokopios, josta Koposten nimi on muodostunut, on vanha kreikkalainen nimi
(levinnyt myöhemmin myös roomalaiselle alueellle) ja tarkoittaa (Viljo Nissilän mukaan)
ehtivä, ennättävä.
Kilpeen kuvattu alvejuuri "kuolleen kopra" on kasvi, jonka avulla Koposten nimi on tullut tunnetuksi aina Amerikkaa ja Kiinaa myöten. Alvejuuren juurakosta saadusta aineesta valmistetut "Koposen kapselit" ovat olleet aikanaan yleisesti käytetty matolääke. Sydän ja sen sisällä oleva latinalainen risti ovat terveyden ja elinvoiman ja luovuuden vertauskuvia. Keltainen, musta ja punainen ovat Savon ja Karjalan värejä. Koposten sukujen juuret lienevät Karjalassa. Sen tihein levinneisyysalue on vanhastaan Savossa.

Suunnittelija ja piirtäjä: Salme Eriksson
Merkitty Suomen Heraldisen Seuran rekisteriin 18.5.1988 numerolla 187.

Vaakunan käyttöoikeus on sukuseuralla ja sen jäsenillä.

Paluu sukuseuran kotisivulle


Tämä sivu päivitetty viimeksi 4.08.2006