Sukuseuran perustamispohdintoja 1935

Vuoden 1935 tienoilla jo keskusteltiin Kuopiossa Koposten sukuseuran perustamisesta kertoo Kyösti Koponen joulukuun 2014 Kopsa-lehdessä.

Koposten Sukuseura ry:n
historiaa
35-vuotisjuhlassa
Esitelmä Kyösti V. Koponen

Hyvät naiset ja miehet – Koposet

Olemme merkittävässä tilaisuudessa juhliessamme sukuseuramme 35-vuotistaivalta. Sukuseuratoiminnan historia kertoo, että sukuyhdistysten perustaminen on saanut alkunsa yhteenkuuluvuuden hengen kohottamiseksi Euroopassa. Sukuyhdistysten perustaminen alkoi Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin kansa oli hajallaan, yhdistykset perustettiin suuressa tarpeessa kansalaisten yhdistämiseksi. Todettiin, että suvut ovat läheisimmät kansan kokoajina. Sukuseuratoiminta Suomeen levisi Ruotsin kautta.

Koposten sukuseuraakaan ei perustettu ykskaks. Seuran perustamisesta oli keskusteltu eri tahoilla, mutta kun elettiin samoissa yhteisöissä, tunnettiin toisemme, niin
yhteydet olivat riittävät. Kuopiossa oli seuran perustaminen vahvasti ollut esillä vuoden 1935 tienoilla. Olihan Koposia lukuisasti Kuopiossa ja ympäristökunnat
olivat vilkkaassa kanssakäymisessä Kuopioon, kaikenlaisen asioinnin ja kaupankäynnin kautta. Seuraa perustettiin, mutta asia jäi kuitenkin lepäämään. Seuran perustamista lienee haitannut lopullisesti tulleet kohtalomme sotavuodet 1939–44.

Puutavaraliikemies, toimitusjohtaja, Väinö Koponen, sittemmin talousneuvos v. 1982 oli minulle vuosikymmenten tuttu Pieksämäeltä. Hän otti yhteyttä v. 1978 ja
esitti tapaamista. Tapasimme kotonamme Varkaudessa. Asiana hänellä oli tuolloin Koposten sukuseuran perustaminen, josta hän sanoi keskustelleensa Yrjö-veljensä
kanssa Kesälahdella. Keskustelumme tulos seuran perustamiseen oli myönteinen. Päätimme kutsua sopivan määrän henkilöitä jatkoneuvotteluun viemään eteenpäin
seuran perustamista.

Kutsuimme koolle koulunjohtaja Martti Koposen ja rehtori Samuli Koposen Leppävirralta ja opinto-ohjaaja Urpo Koposen Vihannista. Tapasimme useita kertoja
kotonani ja neuvottelut tapahtuivat myönteisessä yhteishengessä Leena-vaimoni kahvittelun äärellä. Väinö Koponen hankki sukututkija Toivo Pietikäiseltä
usean sukuyhdistyksen säännot, joista Koposten mallisäännöt koottiin. A. Ahlström Osakeyhtiön lakimies, varatuomari Eemeli Koponen tarkasti säännöt kelvollisiksi.
Sääntöjen keskeiseksi kohdaksi tuli Koposten suvun tarkoitus. Yhdistyksen tarkoituksena on Koposten suvun yhteenliittymänä
• koota piiriinsä isän ja äidin puolelta Koposten sukuun kuuluvat, siitä polveutuvat tai avioliiton kautta
siihen liittyneet henkilöt,
• pyrkiä selvittämään suvun vaiheet ja historia
• kehittää suvun keskuudessa suoritettavaa sukututkimusta,
• järjestää sukupäiviä, yhteisiä kokouksia ja erilaisia retkeilyjä sekä
• harjoittaa yhdistyksen päämääriä edistävää julkaisutoimintaa
• mahdollisuuksien mukaan taloudellisestikin edistää lahjakkaiden suvun jäsenten pyrkimyksiä ja kehitystä.

Kaikilla edellä mainituilla sukuseuramme osa-alueilla seuramme on toiminut hyvinkin voimallisesti.

Tämän mainitun toimikunnan työ on jäänyt yhdeksi selkeimmistä työryhmän toteutuksista, joissa olen ollut mukana. Oli motivaatio, mielenkiinto alun perin työn
perille saamiseksi. Uskallan sanoa: Rakkaus olemassa oleviin Koposiin ja edeltäneisiin sukupolviin.

Koposten sukuseuran perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi 22.9.1979 Varkaudessa Hotelli Taipaleessa. Koposia saapui eripuolilta Suomea ja innostus oli käsinkosketeltavissa, sellaisella lämmöllä tervehdimme toisiamme. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Martti Koponen ja sihteeriksi Samuli Koponen, molemmat Leppävirralta. Valmistelleen toimikunnan esityksen pohjalta hyväksyttiin yhdistyksen säännöt sekä päätettiin perustamisesta ja rekisteröinnistä. Sukuseuramme merkittiin yhdistysrekisteriin 13.8.1981 rekisterinumerolla 132837.

Suvun esimieheksi, joka samalla toimii hallituksen puheenjohtajana, valittiin Väinö Koponen Pieksämäeltä. Hallitukseen valittiin seuraavat suvun jäsenet: Matti
Koponen, Leppävirta, Veijo Koponen, Kuopio, Onni Koponen, Heinävesi, Unto J. Koponen, Helsinki, Aila Koponen, Varkaus, Pirkko Olakivi, Varkaus, Kyösti Koponen, Varkaus ja Antti Koponen, Kempele.

Lukemani teksti oli Sukuviesti-lehden marraskuun numerossa v. 1979.

Tuosta kokouksesta on pian 35 vuotta (22.9.) se on 1½ sukupolven ajanjakso. Taaksepäin tuo aika tuntuu lyhyeltä. Aika ei mene, vaan kulloinkin asiat tulevat ajankohtaisiksi, niin sukuseuramme perustaminen kuin myöskin nämä 35-vuotissyntymäpäivät.

Vaikka kotipaikkakunnaksi tuli Varkaus. Pesäalueet Koposilla ovat olleet Varkauden seudulla vuodesta 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Rantasalmella, Joroisissa, Leppävirralla, Heinävedellä, Kangaslammilla, Tuusniemellä, Vehmersalmella, Kaavilla, Kuopion seudulla, Siilinjärvellä, Lapinlahdella, Iisalmessa. Koposet ovat olleet ahkeraa ja liikkuvaista väkeä, kaskenpolttajia ja turpeenpuskijoita, levinneet aikoinaan pohjoista kohti Kainuuseen ja Rovaniemelle saakka. – Nyt Koposet asuvat
eri puolilla Suomea. Suunta vuosikymmeniä on ollut Etelä-Suomea kohti. Olemme levittäytyneet yli Suomen ja myös ulkomaille. Koposia on maassamme asunut n.
800 eri paikkakunnalla. Seuramme toimialueena sääntöjen mukaan on koko maa.

Mielenkiintoinen muisto perustamiskokouksen osanottajille jäi Kempeleen kanttori Toivo Koposesta. Siirtyessämme kokouksen päätyttyä hotellin saliin Toivo ovella
sanoi johdattelevansa osanottajat sukulaispöytiin. Hän johdatteli. Kun Koposet olivat pöydissä, olivat he kuitenkin toisilleen tuntemattomia. Toivo vaan sanoi, että kyllä
te sukulaisia olette. Joku kysyi: Millä perusteella? Toivo esitti, että ”tuulenhalkaisijan” ja muiden teissä esiintyvien ominaisuuksien perusteella. Toivon nopea sukututkimus osoitti, että useaan pöytään asetetut olivat sukulaisia, jopa serkkuja, jotka tapasivat toisensa ensi kerran ja yhteys syntyi. Toivo oli originelli. Olen kuullut, että hänellä oli vaikuttavat toimintatavat myös Kempeleen seurakunnassa. Hän tunsi kaikki ja kaikki tunsivat hänet.

Sukuseuratoiminta on pitkäjänteistä yhteistyotä. Menestys tukeutuu täysin jäsenistöön. Tästä tietoisina me Koposet olemme pyrkineet toimimaan sukuseuramme parissa. Otettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii vastuullisilta tekijöiltä uskoa ja kärsivällisyyttä, samoin myös jäsenistöltä. Seurassamme on aina ollut vastuullisuutta.
Koposten Sukuseura ry:n vuosikokoukset ja sukujuhlat perustamisesta lähtien on aina järjestetty kaksipäiväisinä, poikkeuksena Kaavi vuonna 2006, jolloin kokoontuminen oli yksipäiväinen. Ohjelma on ollut hyvätasoista ja pääasiassa Koposten esittämää. Kunniakäynti sankarihaudoilla puheineen on aina kuulunut ohjelmaan,
samoin osallistuminen Jumalanpalveluksiin.

Koposten sukuseura ry: seuratoiminta sisältää 35 vuoden aikana eri jaksot:
1.Koposten sukuseuran perustamisen jälkeen aloitettiin heti koota Koposia yhteen. Jäsenhankintaa kehitettiin motolla: ”KOPOSTEN KESKEN”, joka tapahtui henkilökohtaisten kontaktien kautta. Toiminta lähti ripeästi vauhtiin ja jäseniä tuli. Sukupäivämme tekivät alusta
alkaen toimintaamme merkittävästi tunnetuksi. Päiville osallistujat veivät rakentavaa palautetta lähipiiriinsä
ja kotiseudulleen. Toimintamme tuli tunnetuksi. Todettiin, että me kaikki Koposet toimimme sydämellämme
hyvien asioiden parissa. Parhaimmillaan jäseniä oli 600.
2. Toiminnan vakiintuessa tuli ajankohtaiseksi vuoden 1985 tienoilla haaste saada tutkittua tietoa Koposten elämästä. Työn aloitti sukututkija Toivo Pietikäinen Kuopiosta. Nimistötutkija Sirkka Paikkala teki tutkimuksen Koposten varhaishistoria nimistön valossa. Sukututkimus sai uutta sisaltöä ja uusia haasteita, jotka eivät olleetkaan pieniä.
3. Yhteistyö sukututkija Jarmo Paikkalan kanssa alkoi ”Koposten Suku I” -kirjalla, joka selvittää Koposten sukua ajanjaksolta v. 1518–1721. Kirja ilmestyi vuonna 1994. Sisältää tutkittua tietoa 275 sivua. Tämän jälkeen hänen kanssaan tehtiin vuonna 1995 sopimus ”Koposten Suku II” -kirjan tekemiseksi; sukuselvityksen oli käsiteltävä ajanjakso v. 1722–1860. Teos ilmestyi vuonna 2001. Tutkittua tietoa kirja sisältää 878 sivua. Koposet saivat arvokkaat sukututkimukset, jotka vaativat seuraltamme
paljon työtä ja vaivaa, niin Paikkalalta kuin seuralta. Kirjat sukuseurallemme tulivat hinnakkaiksi. Tutkitut tiedot kuitenkin oli saavutus. Kaikkien sukuhaarojen tietoja vuoteen 1960 saakka tutkimuksen laajuuden vuoksi ei mahtunut kirjaan. Noin 350 sivua Paikkalalla on valmista tutkimusta Koposista. Seuramme talous on vakaa.
Kuitenkaan tämän aineiston lunastamiseen seurallamme ei ole ollut riittävästi varoja, koska lunastus on hinnakas.

Kirjojen julkaisemisen mahdollisti kunniapuheenjohtajamme, talousneuvos Väinö ja Aino Koponen merkittävillä lahjoituksillaan. Tuolloin jäseniä oli 500. Kirjojen
ostajat maksoivat ennakkohintaan kustannuslisän. Kirjojen myyntitulot ja muut tulot ovat käytetty kokonaisuudessaan toimintaamme ja sukututkimukseen. Muitakin lahjoituksia seuramme on saanut.

Koposet kyselevät nyt KOPOSTEN SUKU III -kirjaa. Kysymys on ajankohtainen, mutta talouden vuoksi vaikeasti toteutettavissa. Koposilla on sukututkimuksia kotikansioissaan, jotka odottavat laajempaa julkisuutta.

Nyt on myös kiitoksen aika. Toimittaja Lassi Koponen on toimittanut KOPSA Koposten Sanomia ajalla 1994–2013 eli 19 vuotta. Hän ja lehti ovat olleet korvaamaton yhdysside jäsenille ja sukuseuratyöllemme. Pyyteettömästä työstä osoitamme Lassille Sydämelliset kiitoksemme. Samana aikana Koposten omistama perheyhtiö
Suonenjoen Kirjapaino ansiokkaasti huolehti lehtemme painotyön.

2014 alkaen julkaistaan uusiutuvaa KOPSAA, joka on kehittelyn alaisena, johon jokainen Koponen voi osallistua. Lehden toimikunnan muodostavat Hannu K. Koponen, Ahti Koponen ja Kyösti Koponen.

35 vuoden aikana Sukuseurojen Keskusliitto ry on myöntänyt hakemuksestamme yhdeksälle toimijalle Kultaisen
ansiomitalin. Onnittelemme vielä mitalisteja.

Tämä historian kertomukseni sisältää pääosin, osittaisen historian kuvauksen seuramme yhteistoimista, joita olemme suorittaneet 35 vuoden aikana. Kokonaisuuden muodostaa oman kertomuksensa eri tehtäviä hoitaneet henkilöt ja tapahtumat.

MIKÄ ON SUKUSEURAMME TÄRKEIN TEHTÄVÄ TÄNÄÄN? Historia toistaa itsensä. Niin kuin 35 vuotta sitten, jäsenhankintamme suoritettiin motolla: ”KOPOSTEN KESKEN” eli jäseniä hankittiin omasta ja sukulaisten piiristä.

Nyt seurassamme on 400 jäsentä, mikä on suuri joukko Koposia. Meidän tehtävämme on kaikenikäisten, niin uusien kuin nuorien jäseniksi saaminen ja sitä kautta seuratoimintaamme. Näin oli myös 35 vuotta sitten ja me onnistuimme. Tämä on tämän ajan tärkein tehtävä seuratoiminnassamme. Niin hallintomme kuin taloutemme tulevat aina olemaan uusiutuvien jäsenten ja toimijoiden varassa.

Nyt jäsenhankinta meidän jokaisen perhepiirissä käyntiin. Tähän luottamustoimeen on valittu jokainen Koponen. lkärasismia jäseneksi ei ole ja mahdollisuuksia riittää. Koposten nimellä olevia on yli 7000 ja Koposista polveutuvia 20 000 henkiloä.

Vuonna 1979 perustettiin Sukuyhteisojen Tuki ry, nykyinen Sukuseurojen Keskusliitto ry. Seuramme liittyi keskusliittoon vuonna 1982. Keskusliiton perustamiselle oli
tuolloin tilaus sukuseuratyön tervehdyttämiseksi.

Huomaamme, että seuramme ja Sukuseurojen Keskusliitto olemme samanikäisiä, parhaassa 35 vuoden iässä. Sydämelliset onnittelumme ja kiitokset hyvästä tuesta ja yhteistyöstä keskusliitolle.

Kunnioitetut Koposet! Naiset ja miehet.

Sydämelliset kiitokset hyvästä yhteistyöstä täällä juhliville ja eri puolilla asuville Koposille.
Onnittelut 35-vuotiaalle sukuseurallemme.

Matka jatkuu.