Mistä liikkeelle, kun haluaa kasvattaa tuntemustaan omasta suvustaan, mutta ensimmäisen askeleen ottaminen tuntuu hankalalta?

”Kotikonstit käyttöön” – kevyt startti

Kirjoita yhteen paikkaan muistiin sinulla olevat tiedot sukulaisistasi. Sinä itse, vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, serkut, pikkuserkut, lapset, lapsenlapset… Merkitse itsellesi kuka on kenenkin vanhempi ja lapsi joko piirtämällä sukupuu, tai kirjoittamalla kunkin henkilön kohdalle tiedot hänen vanhemmistaan, sisaruksistaan ja lapsistaan. Täydennä tietoja tietämilläsi syntymäpäivillä ja mahdollisilla kuolinpäivillä, sekä syntymäpaikkakunnilla.

Luonnollisesti kannattaa kysellä elossa olevilta sukulaisilta tietoja, mutta erottele ja kirjaa selkeästi itsellesi jo tässä vaiheessa varmat tiedot, ”muistaakseni” ja ”kyllä kerrottiin että” -tasoiset tiedot.

Eeron vinkki*: Varsinkin ennen sähköisten kalenterien ja viestien yleistymistä monet ovat keränneet almanakkoihin, vihkoihin ja osoitekirjoihin tietoja sukulaisten syntymä-, vihkimis- ja kuolinajoista. Sieltä voi myös löytyä talteen leikattuja kuolinilmoituksia, muistokirjoituksia ja muita tietolähteitä. Vaikka kaunokirjoitusmerkinnät vihkosissa voivat tuntua vähemmän luotettavilta, ne ovat usein oikeita ja joka tapauksessa auttavat jäljille henkilöiden suhteissa.

Jos onnistut pääsemään edeltävissä sukupolvissa 1860-luvulla tai sitä ennen syntyneisiin asti, on hyvin mahdollista että he löytyvät Koposten suku II tai Koposten suku II.1 -kirjasta. Kun löydät yhteyden noissa kirjoissa esitettyihin sukuhaaroihin, pääset hyvin todennäköisesti paljon pidemmälle historiaan seuraamalla kirjojen aineistoa, varhaisimmilta ajoilta Koposten suku I -kirjan puolelle.

Apua väestörekisterinpitäjiltä – pienin kustannuksin nopeaa tulosta

Sekä seurakunnat että Digi- ja väestövirasto (DVV) ovat pitäneet ja pitävät väestökirjanpitoa. Useissa kodeissa on jo sukuselvityksiä (DVV) ja/tai virkatodistuksia (seurakunnat), jotka on hankittu edesmenneiden perunkirjoitusta varten. Niiden tietoja voi luonnollisesti käyttää myös oman sukutietoisuudensa kartuttamiseen.

Mikäli sukuselvityksiä / virkatodistuksia ei ole käytettävissä, voit tilata sellaisen DVV:ltä tai seurakunnilta. Todistukset ovat maksullisia, ja viimeisimmiltä vuosikymmeniltä tietoja ei tietosuojasääntelyn vuoksi luovuteta sukututkimustarkoituksiin.

Omalla työpanoksella eteenpäin…

Tässä vaiheessa monet ryhtyvät perehtymään sukututkimuksen mahdollisuuksiin syvemmin. Tarjolla on sukututkimuskursseja, oppaita ja verkkoaineistoja. Tietoa suomalaisista on varsin kattavasti digitoiduissa kirkonkirjoissa, joita pääsee selaamaan Astia-palvelussa (Kansallisarkisto) ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digiarkistossa, Hiski-palvelussa ym.

Tiedon määrän kasvaessa on myös luontevaa ottaa käyttöön jokin omalla tietokoneella käytettävä sukututkimusohjelma, tai ryhtyä käyttämään verkosta löytyviä sukutietopalveluja. Verkkoon tallennettavan tiedon osalta on syytä selvittää huolellisesti pelisäännöt, sillä kerran verkkoon laitettu tieto ei sieltä häviä.

Eeron vinkki: Seurakuntien omilla arkistosivuilla on kerrottu miten tietoa on eri aikakausina kirjattu. Sieltä löytyy myös vinkkejä tulkintavirheiden välttämiseen: käsialat, suomenkielisten nimien kirjoitusasun huojahtelu, saman nimen kirjoittaminen eri tavoin eri kerroilla. Yleisiä sekaannuksen lähteitä ovat saman etunimen käyttö useassa peräkkäisessä sukupolvessa, ja aiemmin kuolleen lapsen nimen antaminen myöhemmin syntyneelle.

Sukuseuran sukututkimusjaosto on kiihdytysvaiheessa. Ota yhteys jaoston vastaavaan Ahtiin (ks. yhteystietosivu), jos haluat liittyä verkostoon. Myös Koposten some-ryhmät Facebookissa ja LinkedInissä antavat mahdollisuuden löytää tietoa ja kysyä askarruttavista asioista.

…vai mahdollisesti starttipaketti valmiiksi osaavalta?

Koposten sukuseura pyytää vuoden 2025-2026 taitteessa useilta sukututkijoilta ehdotuksia aloituspaketiksi. Tarkoitus on mahdollistaa ammattilaisen osaamisen, lähdetuntemuksen ja tiedonhallinnan yhdistäminen omiin perustietoihisi, niin että ennakkoon tiedossa olevalla hinnalla saat riittävän hahmotuksen sukuhaarasta. Siitä voit joko jatkaa itse perehtymistä, tilata lisätyötä tutkijalta tai todeta että tiedät tähän vaiheeseen riittävästi eikä ole tarvetta jatkaa juuri nyt.

Tiedot paketeista tullaan julkaisemaan tällä sivulla, ja soveltuvin osin Kopsa-lehdessä.

Sisältö täydentyy. Haluatko jakaa omat vinkkisi? Lähetä ne sukuseuralle!

*Eeron vinkit – Eero Vuorio on kokoamassa oman Aleksanteri Koposen ja Anna-Sofia Ollikaisen jälkeläisistä sukuhaarateosta. Se julkaistaan Kouvolassa 6.6.2026. Eero jakaa tässä sukuseuran sivustolla ja lehdessä hankkeessa hyväksi hoksattuja muiden tutkijoiden iloksi ja hyödyksi.